Kuolleiden lelujen kesä
on Antonio Hillin ensimmäinen, Barcelonaan sijoittuva poliisidekkari.
Argentiinalaistaustainen komisario Héctor Salgado palaa töihin jouduttuaan välillä
pakkolomalle tekemänsä pahoinpitelyn vuoksi. Pahoinpitely liittyi
ihmissalakuljetusjuttuun, jonka tutkinta jatkuu ja etenee tässä kirjassa. Tosin
Salgado ei tietenkään saa osallistua tuon jutun tutkintaan.
Salgadon
lähimmät työtoverit ovat rikosylikonstaapeli Martina Andreu sekä hänen lomansa
aikana työt aloittanut komisario Leire Castro. Yksityiselämässä Salgado on
eronnut ja hänellä on yksi poika. Ero johtui siitä, että vaimo Ruth löysi
seksuaalisuutensa uuden ulottuvuuden ja kumppanikseen naisen.
Salgado
saa tutkittavakseen tapauksen, jossa nuori poika on parin ystävänsä kanssa
juhlittuaan pudonnut ikkunasta kadulle ja kuollut. On epäilty tapaturmaa tai itsemurhaa,
mutta murhastahan on tietysti kysymys. Juttuun sotkeentuneet ovat rikkaita ja
hyväosaisia, mutta kulissien takaa löytyy kaikenlaista likaa. Heti alussa lukijalle
paljastetaan, että taustalla on vanha hukkumiskuolema.
Kuolleiden lelujen kesä
on ollut Espanjassa valtavan suosittu ja olen lukenut kirjasta positiivisia
suomalaisarvioitakin. Ehkä siksi odotukseni olivat turhan korkealla. Kuolleiden lelujen kesä on aivan hyvä
rikosromaani, mutta ei poikkeuksellinen. Murhan syynäkin on sen tyyppisiä
asioita, joita nykyisin käsitellään dekkareissa ahkerasti. Liikoja
yksityiskohtaisia raakuuksia ei ole, mikä on minusta positiivista.
Kirjan
lopussa on koukku, jonka tarkoitus on saada lukija jatkamaan seuraavaan
Salgado-kirjaan Los buenos suicidas (Kauniit kuolemat). Minä luen sen varmasti
joskus, koska ostin kirjan keväällä Espanjasta. En löytänyt sieltä tätä
ensimmäistä, mutta halusin tietysti lukea tämän ensin.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Otava 2012, 379 s.
Suomentanut Taina Helkamo
Kannen suunnittelu Timo Numminen, kannen kuva Brad Swonetz/Corbis/SKOY
Espanjankielinen alkuteos El verano de los juguetes
muertos 2011